Päivä 13 - U-käännös

   Päivän suunnitelmat oli päästä yhteisymmärrykseen mihin olemma suuntaamassa Ranskasta. Tänään Tommille tuli ensimmäisen kerran oikein kunnolla mitta täyteen matkustamista ja lentoliput suoraan Suomeen olisi mennyt ostoon heti jos olisivat olleet kohtuu hintaisia. Tommia ei niinkään matkustaminen haittaa, mutta rauhallisuutta ja laiskottelua on kova ikävä. Elina olisi kuitenkin vielä halunnut jatkaa seikkailumatkaa etelämmäs, vaikka toki ymmärsi Tommin kaipuuta takaisin kotiin. Pääsimme lopulta yhteiseen sopimukseen siitä, että lähdemme jatkamaan matkaa junaillen, mutta takaisin pohjoiseen päin. Tähän lopputulokseen päätymiseen tarvittiin 8 tuntia.
Toki asiaa hidasti se, että hotellistamme katkesi yhtäkkiä internetyhteys, emmekä voineet tarkastaa tietokoneelta kohdekaupunkeja, lentoja tai hotelleja. Kuljimme pitkin kaupunkia "free Wi-Fi" -kahviloita/baareja etsien. Lopulta löytyi yksi baari, jossa netti saatiin toimimaan. Kiivas keskustelu ja kartan kääntely kiinnostivat niin ohikulkijoita kuin baarin henkilökuntaa. Kahden tunnin palaverin jälkeen saimme varattua hotellin Kölnistä ja lyötyä lukkoon seuraavan 2 päivän suunnitelman. Emme ehtineet tänään enää juna-asemalle varaamaan paikkalippuja huomiseen junaan, mutta tavoitteena on huomenna matkustaa Ranskan Metzin kautta Saksan Kölniin ja sieltä parin päivän päästä pohjoisemmaksi yhä korkeammalle Suomea kohti. Tähän U-käännökseen vaikuttivat toki Tommin ikävöinnin lisäki Alppien hankaloittama reitti Italiaan (täältä ei pääse alle 10 tunnissa Italiaan) ja pelko matkustuspäivien loppumisesta kesken, jos etenemme pitemmälle. 

   Palaverin jälkeen lähdimme kaupan kautta takaisin hotellille pakkaamaan rinkat valmiiksi huomista aamua varten. Herätys aamulla on n. klo 6. "Mukavana" yllätyksenä saimme tietää juuri, että tänään on Ranskan kansallispäivä! Ranskalaiset juhlivat kansallispäiväänsä kadulla ajellen ja rytmikkäästi tyyttäillen ja äsken oli ehkä elämämme mahtavimmat ilotulitukset, joista myöhästyimme kun emme niistä tienneet. Toivottavasti tyyttäily ja raketit taukoavat ensi yönä edes hetkeksi, niin että saamme tarvittavan määrän unta (ja kärsivällisyyttä) huomista matkailua ja juna-asemalla jonottelua varten.

   Ainiin, meinasin ihan unohtua, että Tommin päivän kruunasi vielä 50 euroa maksanut kahvilakäynti. 50 euron seteli lennähti hukkapiiloon aamulla joko kahvilaan tai hotellin aulaan. Yritimme turhaan löytää seteliä, jota kukaan ei muistanut nähneensä. Joku onnellinen on saanut tänään pikavoiton. Kenties varpunen, sillä se ainakin istahti pöydän kulmalle kerjäämään palasta Tommin tilaamasta mansikkapiirakasta. Varpuset hyppivät onnellisina kahvilan pöydillä, sillä asiakkaat näyttivät ruokkivan niitä.

Utelias piirakkapummi

Onneksi hotellin netti alkoi toimimaan illemmalla niin, että saimme tämän blogitekstin aikaiseksi. Olimme jo melko varmoja, että blogi jää tänään kirjoittamatta.

T & E