torstai 17. heinäkuuta 2014

Päivä 15 - Aurinkoa Kölnissä

   Aamulla Tommin vielä uinuessa, Elina kipitti alakertaan aamupalalle ja yllättyi erittäin positiivisesti aamupalapöydän tarjonnasta. Aamupala oli tähän mennessä hintaan nähden monipuolisuudeltaan paras! Maan vaihto kohteliaasta ja siististä Ranskasta on painanut tänään hieman matkaajien mieltä. Syynä matkaväsymykseen saattaa toki olla myös eilinen 12h junailu. Tänään oli kuitenkin meidän toinen !! aurinkoinen matkapäivämme (ja samalla toinen koko kesän lämmin ja aurinkoinen päivä!) Kävimme välillä viilentymässä kaupungin kirkoissa. Kartalta löytyykin jopa 12 erilaista kirkkoa, eri vuosituhansilta ja vielä ihan kävelymatkan päästä. Kaikkia kirkkoja emme kuitenkaan ajatelleet tarkastaa, vaan päädyimme kahteen, joista ensimmäinen oli tietysti suurin ja näyttävin kaupungin komistus: Kölnin tuomiokirkko. Odotimme paljon suurensuurelta Kölnin maamerkiltä (vaikka kirkon likainen ulkonäkö pistikin ikävästi Elinalle silmään..) Pariisin Notre Dame oli kauniin puhtoinen ja Kölnin komeuttakin oli onneksi alettu puhdistamaan niin, että muutama pieni kohta erottui vaaleana taivasta vasten. Kirkon puhdistaminen mahtaakin olla pitkä ja hintava prosessi. Joka tapauksessa, kirkko ei antanut meille uusia elämyksiä. Molemmille tuli sellainen "tämä on jo nähty" -fiilis ja mielessä tietysti kimalsi vielä Lyonin upea basilika.


Kölnin Tuomiokirkko
   Toinen kirkkomme olikin heti mukavempi yllätys. Kirkko oli nimeltään Gross St. Martin ja se löytyi Kölnin vanhasta kaupungista. Kirkko oli sisältä tilava, yksinkertaisen kaunis ja sen kuluneilta seiniltä erottuvat haaleat kuviot ja lattian alta kurkistavat mosaiikkipalat herättivät meissä kiinnostusta kirkon historiaan kohtaan. Kirkosta löytyikin historallisia toisen maailman sodan jälkeen otettuja kuvia. Kirkko oli romuttunut lähes täysin sodan jaloissa ja kaikki sen kauniit katto-ja seinämaalaukset sekä kaiverukset olivat tuhoutuneet täysin. Kirkko oli entisöity, mutta seinät oli jätetty valkeiksi ja patsaiden paikoilla olivat enää vain tyhjät syvennykset. Kiertelimme hiljaista ja lähes tyhjää kirkkoa, kunnes huomasimme kellariin suuntautuvat portaat.  Kirkon kellarissa lymyilikin todellinen aarrelöytö! Rooman vallan aikana kirkon paikalla on ollut urheilukenttä, jossa koulutettiin painijoita. Urheilukentällä oli myös yleinen kylpyallas. Myöhemmin samalle paikalle nousi toisella vuosisadalla roomanaikaisia varasto- ja asuinrakennuksia. Ajan kuluessa uskotaan, että näiden rakennusten päälle oli rakennettu jonkin uskonlahkon kirkko. Kirkon alta löytyi näiden rakennusten jäänteitä. Historialliset rakennelmat olivat löytyneet toisen maailmansodan jälkeen kirkon korjauksen yhteydessä.


Pieni pala mosaiikkia vanhasta Gross St. Martinin kirkosta.

Roomanaikaisia töhrimisiä? ;)

Roomanaikaisen kylpylän jämät

   Kirkkojen lisäksi kävimme suklaamuseossa, joka oli molemmille suuri pettymys. Museo oli lähinnä vitsi. "Museossa" olleet tavarat eivät aluksi liittyneet mitenkään suklaaseen vaan mausteisiin. Oli pippuria, anista, vanilijaa ja muita mausteita. Mitään ihmeellistä museossa ei ollut. Mausteita oli laitettu purkkeihin, joita kuului haistella ja niiden nimen pystyi arvaamaan. Tämän jälkeen pystyi nostamaan luukun jossa mausteen nimi oli. Jee! Lisäksi siellä oli kasvihuone, jossa oli yhden huonokuntoisen kaakaopuun lisäksi vain normaaleja huonekasveja. Osa kasveista oli vain ruukuissa pöydällä kun pienellä vaivalla ne olisi voinut istuttaa maahan aidon näköisesti. Mitään vaivannäköä ei oltu siis nähty. Tommia alko jo huvittamaan alkumetreillä, koska hän luuli tulleensa mielenkiintoiseen museoon. Piste iin päälle oli kun vastaan tuli vitriini, johon oli aseteltu mausteita IKEA:n purkeissa. Vieläpä samoissa purkeissa, joita Tommilla on itsellään kotona. Alkoi ihan ääneen naurattamaan. Lisäksi esillä oli hienosti vitriiniin aseteltu normaali puukko, jonka alla oli teksti "Knife that is used to peel cocoa fruits." Muita jännittäviä esineitä oli pullonkorkeista tehty rasia, pullonkorkeista ja puusta tehty helistin, afrikkalainen kanootti, jota on käytetty kaakaon kuljettamisessa sekä kindermunaleluja kauhea kasa. Toki siellä oli myös hyviä juttuja, kuten käynnissä oleva suklaatehdaslinjasto, vanhoja suklaalevyjä vielä papereissa, vanhoja suklaapatukka-automaatteja sekä mahdollisuus ostaa omalla nimellä varustetun itse suunnittelemansa suklaalevyn, jonka valmistusta olisi pystynyt seuraamaan vierestä. Haluttomana enää tukemaan tätä museota menimme kuitenkin vielä museon yhteydessä olevaan suklaakauppaan. Sieltä tarttui mukaan muutama suklaalevy. Mm. Tommille Jack Daniels-levy, jolle tosin kävi kurjasti lämpimän päivän vuoksi.

Helistinlelu

Rasia

Mausteet Ikean purkeissa

Kindermunan leluja

   Ruokailun osalta tutustuimme Kölniläiseen ruokakulttuuriin. Elinan lautaselta löytyi paikallinen pikkunälän sammuttaja: Flammekuchen. Kyseessä oli siis erittäin ohutpohjainen pitsa, jonka päältä löytyi reippaasti juustoa sekä muutama yrtti ja lohipala. Erittäin nam! Juotavaksi löytyi raparperimehua. Tommi söi maukkaan kanasalaatin ja joi viilentävää saksalaista olutta.




   Törmäsimme tänään päivällä jokiristeilijään, jolle haluamme mennä toiveissa päästä hetkeksi takaisin eilen hehkuttamiimme unelmamaisemiin. Siitä syystä päätimme jäädä vielä yhdeksi yöksi Kölniin. Huomenna on siis vain hotellin vaihto edessä. Otimme toisen hotellin paremmalta paikalta aivan joen rannasta vanhasta kaupungista. Suunnittelimme myös tänä iltana loppumatkan kokonaisuudessaan. Huomenna vaan joudumme vielä varmistamaan muutaman asian niin voimme lyödä lukkoon reitin ja aikataulut. Matkan pää alkaa häämöttämään ja on vähän vaikea sanoa, että onko se hyvä vai huono asia. Ehkä kuitenkin enemmän huono, vaikka kotiin onkin aika-ajoin jo kova ikävä.

T & E

Valitettavasti teksti myöhästyi päivällä hotellin internetkatkon vuoksi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti